perjantai 3. lokakuuta 2014

Kiintymyssuhteita hahmottamassa

Mitä kiintymyssuhde tai tunneside tarkoittaa? Mitä tarkoittaa, että on vahva kiintymyssuhde johonkin ihmiseen? Voiko joku elää ilman kiintymyssuhteita?

Kiintymyssuhde tarkoittaa kai sitä, että voi olla yhteydessä toiseen tunnetasolla. Se on sitä, kun voi toisen seurassa olla avoin ja asettua haavoittuvaksi, paljastaa ajatuksensa ja tunteensa ilman pelkoa. Kiintymyssuhde tarkoittaa luottamusta siitä, ettei toinen loukkaa, vaikka annat hänelle mahdollisuuden loukata. Kommunikaatio on avainasemassa kiintymyssuhteita luodessa. Kommunikaation myötä luottamus, avoimuus ja rehellisyys lisääntyvät, jos kiintymyssuhde syvenee. Kiintymyssuhde tunteena on minulle kiintymys; tunnen kiintymystä, kun ajattelen joitakin ihmisiä.

Varhaislapsuuden kiintymyssuhteilla sanotaan olevan suuri merkitys myöhemmällä iällä. Lapsen ja huoltajan välinen kiintymyssuhde vaikuttaa myöhemmin persoonan kehitykseen, minäkuvaan, itsetuntoon ja siihen, miten helposti pystyy luottamaan toisiin ihmisiin.

Kiintymyssuhteet ovat olleet mielessäni kuluneen viikon aikana. Tein yksinkertaisen tehtävän liittyen omiin kiintymyssuhteisiini, ja tehtävä oli yllättävän paljon ajatuksia herättävä. Tehtävässä piirretään alla olevan kuvan mukainen kuvio. Sisimmän ympyrän sisään kirjoitetaan minä, ja ulommille ympyröille tai kehille kirjoitetaan mieleen tulevien ihmisten nimiä. Sijoita ihminen sitä lähemmäs sisäympyrää, mitä läheisemmäksi hänet koet. Voit vapaasti sijoittaa sinne sukulaisia (äiti, setä, serkku…), kavereita, vasta kohtaamiasi ihmisiä, opettajia, vanhoja koulukavereita – ketä vain tulee mieleen. Varaa aikaa tehtävään esimerkiksi kymmenen minuuttia. 



Suosittelen melkein tekemään tehtävän ennen kuin luet tehtävän minussa herättämiä ajatuksia. Nämä ajatukset nimittäin saattaisivat vaikuttaa tehtävän tekoon.

Pidin tehtävää helppona, ja sellainenhan se onkin. Sen kuin miettii omaan elämään kuuluvia ihmisiä, vähän tunnustelee omaa suhtautumistaan heihin ja kirjoittaa nimiä kehille. Nimien asettuminen kehille herättää kuitenkin monenlaisia tunteita. Syyllisyydentunto – miksen asettanut häntä lähemmäs? Tiedän hänen välittävän minusta tosi paljon. Ahdistus – miksi sisimmät kehät ovat niin tyhjiä? Miksi en ole päästänyt ihmisiä lähemmäs? Helpotus – pidän hänestä ja meillä on aina hauskaa yhdessä, mutta meistä ei koskaan tule läheisiä. Tuntuu hyvältä tunnustaa se itselle. Kaipuu – vielä puoli vuotta sitten olisin asettanut hänet lähelleni, mutta nyt hän on ulommalla kehällä. Minulla on ikävä häntä ja sitä läheisyyttä. Hämmennys – en ole nähnyt häntä kahteen vuoteen ja silti hänen nimensä on lähimpänä minua. Voiko tällainen tunneside olla aito vai onko se vain tunnesiteen jälki tai heijastus? Epävarmuus - miksi unohdin hänen nimensä kehältä?

Kuuluuko tunnesiteen olla aina kaksisuuntainen? Kuinka kestävää on, jos minä välitän sinusta, mutta sinä et välitä minusta? Kehillehän voi periaatteessa sijoittaa myös eläimiä, eivätkä kaikki eläimet välttämättä kykene muodostamaan tunnesidettä ihmiseen. Mitä tarkoittaa, jos kehälle sijoittaa jonkun ryhmän, esimerkiksi peliporukan? Voiko ryhmä vastata yksilön tunteisiin? Ryhmä ei varmaan useinkaan ole yhtä tärkeä jokaiselle ryhmän jäsenelle. Jollekin ryhmä saattaa olla viikon kohokohta, toiselle tapahtuma, johon juuri ja juuri muulta elämältä ehtii.

Tietynlaisia tunnesiteitä voi muodostaa myös tavaroihin ja asioihin. Millainen on ihminen, jolla on vahva tunneside kaikkiin asioihin ja kaikkeen tekemiseen? Kuinka pitkälle voisi päästä, jos asiat eivät ikinä tuntuisi merkityksettömiltä tai tekemiset turhilta? Korreloivatkohan tällaiset tunnesiteet ja älykkyys jollain tavalla?


Mietin näitä, elän erilaisten tunteiden myllerryksessä. Tuntuu, että tietoiset tunteet vievät eteenpäin. 

2 kommenttia:

  1. Piirsin ympyröitä, kirjoitin minä, ja siitä se lähti. Pikkuhiljaa nimiä putkahteli mieleen. Nimiä tuli esiin satunnaisesti sieltä täältä mielen kiemuroista. Asettelin niitä välillä lähelle sisäympyrää, välillä ulkokehälle. Joitakin nimiä en laittanut ympyröihin ollenkaan, vaikka olisin niitä hetken miettinyt. Tuntui, että ne eivät ole enää tätä päivää. Laitoin paperin talteen ja ehkä vuoden päästä otan sen esille ja katson vastaako se sitä päivää. Tai sitten en. Mutta kiva se oli tehdä! :) Kiitos vinkistä, A!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, p, kommenteista! Hyvä ajatus tuo, että tekee tehtävän uudestaan vaikka vuoden päästä. Voisi kuvitella, että jotain muutoksia olisi tapahtunut tästä päivästä.

      Poista