Kirjasuositus: Jussi Ahokas ja Lauri Holappa – Rahatalous haltuun

Muistiinpanoja

Jonotin puoli vuotta kirjastosta Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan teosta Rahatalous haltuun. Reilu sata sivua takana ja olen jo nyt ihan vaikuttunut. Suosittelenkin sinua menemään heti oman kirjastosi sivulle ja laittamaan kyseisen kirjan varaukseen!

Rahatalous haltuun on oiva katsaus kapitalismiin ja Suomessa vallitsevaan talouspolitiikkaan. Se ei ole mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa taloustekstiä. Kokeile!

Jotta innostuisit, kerron lyhyesti johdannon jälkeisestä kakkosluvusta Mitä raha on? Tein siitä muistiinpanot, etten unohtaisi kaikkea; seuraavat rivit ovat siis oikeastaan muistiinpanojani.

Luvussa käydään läpi rahan syntyteorioita. Ensin kerrotaan valtateorian mukainen tarina, jonka Adam Smith ja kumppanit ovat kehittäneet. Tämä tarina on sama, jonka Matti Pohjola opetti myös minulle Aalto-yliopistossa Taloustieteen perusteet –kurssilla.

Hyödykerahateorian mukaan rahan synty tapahtui suunnilleen seuraavalla tavalla (teoria ei saa mitään tukea historiallis-antropologisista tutkimuksista!):

1        Työnjaon alettua ihmiset tuottivat hyödykkeitä yli omien tarpeidensa

2      Sisäinen halu ohjasi ihmiset vaihtokauppaan keskenään

3        Hyödykkeiden vaihdettavuuden/jakamattomuuden ongelma (esim. miten vaihtaa suola lehmään?)

4        Vaihdetaan ensin hyödyke toiseen hyödykkeeseen ja sitten vasta haluttuun hyödykkeeseen

5        Helposti vaihdettavasta hyödykkeestä alkaa muodostua hyödykeraha

6        Lopulta hyödykerahaksi valikoituvat jalometallit (hyvät ominaisuudet, mm. kestävyys, jaettavuus…)

7        Näyttämölle astuu valtio, joka alkaa suojella yksilöitä rahaan liittyviltä petoksilta, esim. rahan väärentämiseltä

Tärkeimpiä asioita teorian taustalla ovat IHMISEN ITSERAKKAUS JOKAISEN VALINNAN TAUSTALLA ja RAHA VAIHDON VÄLINEENÄ.

Luottorahateorian (mm. Alfred Mitchell-Inness) mukaan rahan synty tapahtui aika eri tavalla. Tätä teoriaa tukevat antropologiset tutkimukset ihmiskunnan historiasta.

1        Hallitsija tarvitsee sotilaita

2        Hallitsija alkaa maksaa sotilaille kolikoilla, joihin painettu hänen kuvansa

-          Kuva kertoo kuka on velallinen

-          Hallitsijan lupaus, että hän vaihtaa kolikon hyödykkeisiin

3        Hallitsijalle tulee ongelma, miten saada vaihdettua kaikki kolikot hyödykkeisiin

4        Hallitsija ratkaisee ongelman alkamalla kerätä veroja alamaisiltaan

-          Verot voisi kerätä hyödykkeiden muodossa, mutta hallitsija haluaakin ne liikkeelle laskemiensa kolikoiden muodossa

5        Alamaisilla tarve saada kolikoita sotilailta, jolloin he alkavat vaihtaa kolikoita hyödykkeisiin

Blogitekstin alussa olleet kuvat ovat muistiinpanoni tästä osiosta. Erittäin tieteellistä ja vakuuttavaa jälkeä, kuten voitte huomata.

Tämän teorian tärkeitä pointteja ovat IHMISTEN VÄLINEN LUOTTAMUS (esim. sotilaat luottavat, että hallitsija antaa heille hyödykkeet kolikoita vastaan), RAHA MAKSUVÄLINEENÄ, LUOTTO- JA VELKARAHA, RAHAN SOSIAALINEN MERKITYS, VALTION ROOLI ja VEROJEN MERKITYS.

Mihin teorioiden erot johtavat käytännössä?

Hyödykerahateorian mukaan kokonaisrahamäärän kasvu (valtio painaa lisää rahaa) johtaa inflaation kiihtymiseen. Tämä johtuu siitä, että teorian mukaan rahan arvo määräytyy sen mukaan, kuinka paljon sitä on liikkeellä. Raha on siis pelkkä vaihdon väline.

Luottorahateorian mukaan raha kertoo velkasuhteista. Uutta rahaa syntyy uusien velkasuhteiden myötä. Velkaa otetaan, jotta voidaan rahoittaa kulutusta tai investointeja. Näin ollen tuotanto (kulutus, investoinnit) ja rahan määrän kasvu ovat yhteydessä toisiinsa. Kokonaisrahamäärän kasvu ei siis johda inflaation kiihtymiseen, jos kokonaistuotanto kasvaa samalla.

Saattaa kuulostaa vähän hölmöltä, kenties siksi kun tein muistiinpanot alun perin vain itseäni varten. Muistiinpanot myös yksinkertaistavat asioita, ja todellisen kuvan saat vain lukemalla itse kirjan.

On kummallista, että yksi kauppatieteiden opintojeni kulmakivistä onkin tuulesta temmattu tarina. Kun tuollaisen kulmakiven päälle rakennetaan uutta, on kaikki melko hataralla pohjalla.